keskiviikko 25. helmikuuta 2009

hurma/Hurme

alaston 1933
mustapukuinen nainen 1936
nainen nojatuolissa (Aune Hurme) 1948

Tämän päivän vietän Viljo Hurmeen ja hänen vaimonsa Aune Hurmeen kanssa. Esseen deadlinen on tasan viikon päästä ja vasta nyt pääsen tarttumaan aiheeseen. Mikään ylläolevista kuvista, ei ole varsinaisesti esseeni aihe, mutta niistä saa hyvän käsityksen siitä, millaisia naiskuvia Hurme maalasi 30- ja 40-luvuilla. 
Rakastan esseiden kirjoittamista, mutta en koskaan jaksaisi lukea lähdemateriaalia. Nytkin olen seikkaillut netissä katsellen teosten kuvia, ihmetellyt ja pohdiskellut vailla minkäänlaista faktaa, johon pohjata arveluni. Raahasin jo kuitenkin yläkerrasta monta kiloa taidetta käsitteleviä kirjoja ja kohta alan kahlaamaan niitä läpi. Kurssin aihetta käsittelevä monistenippu odottaa myös lukijaansa. 
On outoa olla jälleen taidehistorianopiskelija, kun on jo niin pitkään ollut opeopiskelija. Koska olen jo monta vuotta opiskellut niin, että luen kirjoja, tentin tai kirjoitan esseitä, istun luennolla kirjoittaen kynä sauhuten muistiinpanoja proffan käsittämättömästä, mutta ah niin ihanasta järjenjuoksusta, tuntuu etten tämän lukuvuoden aikana ole opiskellut vielä ollenkaan. Toisaalta olen nauttinut ja oppinut enemmän kuin aikaisempina taidehistoriavuosina yhteensä.

Olen viime päivinä kuunnellut Samuli Putron soololevyä. Vuorotellen olen rakastanut ja ihmetellyt. Vaatii useamman kuuntelukerran. Kuitenkin, ihanaa aina saada uutta kuunneltavaa. Reginalta on myös ilmestynyt uusi levy. Se on seuraavana hankintalistalla.

Eilen yllätin ja ylitin itseni. Uin kuin uinkin sen pelottavan 200 metriä. Tänään olen kipeä. Kannatti hörppiä kloorivettä keuhkot täyteen. 

On sellainen olo, että pitäisi tehdä kotiin täydellinen puhdistus ja inventaario. Ympäristö vaikuttaa olooni voimakkaasti. Kaappien ja hyllyjen sekavuus ja sotkuisuus tekee olostani levottoman. En vain tiedä kuinka yhdistää kauniiden asioiden rakkaus yksinkertaisuuteen ja vähään. 

Ihan pian aloitan lukemaan..kuuntelen vain vähän vielä Putroa...olen hetken tässä..





maanantai 23. helmikuuta 2009

mustelmilla

kiitos Savonlinna!

torstai 19. helmikuuta 2009

puolustuspuhe lappuhaalareille (lue: huonolle ostokselle)

Tänään päällä ensimmäistä kertaa jo syksyllä ostamani lappufarkut. 
Näissä on melkein kaikki väärin: tekevät pepusta lättänän ja leveän, liian lyhyet puntit (tarkoituksella kylläkin, mutta ei helpota kenkien valintaa), näytän helposti esikouluikäiseltä.. Mutta toisaalta. Ne ovat lappufarkut.
Valitsin kyseiset ihmetykset jalkaani ihan käytännön syistä.. (Lappuhaalarit ovat itseasiassa käytännölliset vaatteet. Miljoona taskua, pysyvät päällä varmasti kaikissa tilanteissa..näitä tilanteita tulee ehkä vain tarhatenaville tai raksamiehille..) Joudun tänään näyttämään säärtäni tohtorille ja siksi en voinut pukea päälleni mekkoa kera sukkahousujen tai pillipunttisia farkkuja. Näissä käytännöllisissä monitoimihaalareissa on melko leveät puntit, joten en joudu olemaan ihan alasti yhden ihottuman takia.

Hassua, että farkkulappuhaalarit saavat pienen vauvan näyttämään aikuiselta, mutta aikuisen näyttämään lapselta. Missä kulkee raja aikuistavan ja lapsistavan henkselihousun välillä? Ja miksi minulla on sellainen mielikuva, että raskaana ollessaan naisen pitäisi käyttää lappuhaalareita. Onko se ainoa hetki kun nainen ei voi näyttää päiväkotilaiselta, koska on raskaana ja ehkä siis todistettavasti aikuinen? Jos menisin alakoulussa luokan eteen näissä haalareissani niin mitä tapahtuisi? Luulen, että ainakaan kuudesluokkalaisilta ei ropisisi paljoakaan kunnioitusta :D Ja vielä yksi kysymys.. Kuka oli ostanut Aleksi 13:sta kaikki muut lappuhaalarit. Nämä kun olivat ainoat jäljellä alerekillä. Kuka tunnustaa? Pidetään lättäpeppujen kokoontumisajot! 

Okei. Myönnän, etten pystynyt vakuuttamaan edes itseäni siitä, että nämä farkkuhöpsötykset olisivat olleet jotenkin hyvä ostos. Valitettavasti söpöys ja henkselillisyys  ei paljoa paina kaikkia huonoja puolia vastaan. Olen melkein varma siitä, että vielä ennen lääkärille lähtöä käyn vaihtamassa nämä johonkin tuttuun ja turvalliseen. Ja henkselipöksyt lentävät kasaan, joka odottaa ompelukoneen käynnistämistä. Ehkä näistä tulisi shortsit kesäksi?




keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Nti E.

Tämä tässä on Pontus. 
Pontus söi eilen vähän suklaata. 
Namikiposta P valitsi sitruunavodka- ja cointreau-täytteiset ja jälkkäriksi pienen palan sydänsuklaata. 
Pontuksella oli vähän hassu olo illalla. 

Olen tässä ihmetellyt, että miten P pystyi syömään viinanameja. Pistävät minutkin vähän irvistämään. Ilmeisesti kolmas oli liikaa, koska punaviinitäytteinen oli jätetty kippoon. Tai sitten Pontus ei vaan tykkää viinistä.
Sen lisäksi, että P ilmeisesti tykkää eniten mahdollisimman kalliista aikuisten nameista, se osaa myös kuoria tinapaperikääreet sydänsuklaan päältä. Siinä ne oli nätisti sohvalla.
Fiksu poika.


Kävin äsken museossa taidehistoriankurssiin liittyen. Oli mukavaa ja odotan sitä kun pääsen esseen kimppuun. On kivaa kirjoittaa taiteesta, silloin kun saa itse keksiä ja pohdiskella. Tietysti omiin ajatuksiin on hyvä hakea pohjaa tutkimuksista ja muusta taiteesta, mutta silti. Vapaata kirjoittelua.. Kuva-analyysi on Neiti Etsivän hommaa.

Ennen esseetä pitää matkustaa vielä Savonlinnaan. Toppavarusteet, jättitupsupipo ja goretexit on hankittu! Tarvitsen vielä repullisen reipasta reissumieltä. Tällä hetkellä tankki on aika tyhjä.


Tänään paljettivillatakin seurana paljettisilmäinen koira(ko). Prahan tuliainen itselleni. Samaan koruun yhdistetty huopaa, nahkaa ja paljetteja. Löysin sen puodista nimeltä moderna. Tsekkiläistä ja muutakin designia.

Pyykkivuori odottaa valloittajaansa, samoin miljoona tavaraa hujan hajan järjestäjäänsä. 



maanantai 16. helmikuuta 2009

praha praha

Tässä pieni matkareportaasi Prahasta!
Reissu oli aivan mahtava. Kaupunki oli todella kaunis ja ihmiset ystävällisiä. Vetää kyllä vertoja Pariisille, kiilaa ehkä jopa ohi sen!
Sää oli muutaman asteen pakkasella, aurinko näyttäytyi silloin tällöin ja tuoksui keväälle. 
Hotelli oli ihana ja huoneemme oikein mukava. 

Torstaina kävelimme Vinohradyn alueella, ihastelimme rakennuksia ja nousimme tv-tornien näköalakoppiin katselemaan näkymää yli Prahan. 
Nahkatakki ei paljoa lämmittänyt ja pian olikin pakko metsästää opaskirjan suosittelema kahvila. Ihanaa ruokaa, teetä, kaakaota (sulaa suklaata!) ja lämmintä tunnelmaa..


Tv-torneissa kiipeili kasvottomia vauvoja. Se pisti taidehistorian opiskelijan aivot raksuttamaan ja otsan ryppyyn.
Torstai-iltana söimme hotellin ravintolassa. Kuuman kylvyn jälkeen kaaduin ihanan isoon ja pehmeään sänkyyn ja nukahdin.

Perjantain aloitimme Mucha-museolla. Söpö ja pieni museo..tykkäsin.
Tässä kuva perjantain kahvilalöydöstä. Ihana, pieni ja kotoisa kahvila jossain kirkkojen kupeessa. Söimme ihania aprikoosileivoksia, minulle lisäksi kahvi, J:lle ainakin yksi olut.
Myöhemmin perjantaina söimme aidossa prahalaisessa oluttuvassa kanaa ja ranskalaisia. Annokset olivat isoja, niin myös jälkiruuat! Alla kuva jälkkäristäni joka koostui kolmesta donitsi/munkkimaisesta pullasta, joiden päällä oli kermaa ja luumuhilloa. Tosi hyvää, mutta liikaa.. Yhden syötin J:lle ja se yksi jäi yksinäisenä nököttämään lautaselle tomusokerikekoonsa. Prahalaiset selvästi tykkäävät luumusta, sitä tuli syötyä kaikessa muodossaan.

Tässä kuva samaisesta oluttuvasta, jossa päivitin muistikirjaani. Vieressäni on paperipussi täynnä ihanuuksia, joista kuva myöhemmin.
Illalla söimme Cowboys-ravintolassa ihanan ysärikasari-rockin soidessa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli taas riittävästi! 

Lauantaina kävimme modernin taiteen museossa. Kivoja teoksia, mutta paikkana kolkko ja epämiellyttävä. Tässä yksi hauska tulkinta.. pisti taas miettimään ja suun hymyyn. 
Söimme tällä kertaa hyvin kevyen lounaan. Olimme viisastuneet edellisistä päivistä ja halusimme pystyä syömään illalla kaiken mitä eteen kannettiin. 
Ravintola Kampa Park oli aivan ihana! Ystävänpäivä-menu, erillinen viinineuvoja ja akuun lasit shampanjaa. Ilta päättyi täydellisesti, kun täysin yllättäen ravintola tarjosi meille ilmaisen limusiinikyydin mihin tahansa. Huristelimme hotellille jaguarilla! Melko mukava ystävänpäivä ja viikko naimisissa -päivä ;)

Tässä sitten vähän shoppailusatoa!
Ihaaaaana nahkalaukku. Iso, kahvoilla ja olkahihnalla. Vaaleaa ja ruskeaa nahkaa, sopii siis vähän kaiken kanssa.. Sitten on tuo jo aiemmin mainitsemani safari-mekko ja sen kaverina ostettu nami-mekko. Mekko on neuletta ja helmassa on nahkasta leikattuja kuvia..mm pupu, koira ja puu! 
Ja tässä Cowbooys-ravintolaan lähdössä.. Kampa Parkissa sama mekko, mutta kenkinä uudet leobardit ja harmaiden tilalla mustat sukkahousut. Vyötäröä osoittamassa uusi ihana nahka+venyke-vyö!

Sunnuntaina kiertelimme kaupunkia ilman varsinaista päämäärää.. Hotellille tulimme hyvissä ajoin ja tankkasimme ennen lentoa vähän.. Minulle kakunpala, rose-viiniä ja kaksi cappuchinoa!

Ah, tulee niin hyvä mieli kun muistelee matkaa.. Tässä vielä kenkäsaalis! Leopardia ja punaista paljettia. Punaiset Topshopista, joka oli pienoinen pettymys.. Kai minä sitten olen niin Lindex-tyttö, että Topshopkin on liian raisu :D

pst. nyt haluan saunaan..en jaksa tsekata kirjoitusvirheitä.

perjantai 13. helmikuuta 2009

pikainen moi prahasta

ihana kaupunki! niin kaunis, että en ole edes pystynyt ottamaan kuvia. tuntuu, että jos kerran kaivan kameran esille niin teen sen koko ajan ja tunnelma menee sivu suun. olen sitten ottanut kuvia lähinnä ruuasta. tarkempi reportaasi seuraa myöhemmin, nyt vain pikaiset tunnelmat.

tänään löysin pari mekkoa vintage-liikkeestä (olisin löytänyt monta muutakin, mutta valitettavasti korunat eivät riitä).. mekot eivät ole vintagea, mutta secondhandia kuitenkin. kai. labelit oli leikattu pois. 
kuvassa päällä 100%silk savannimekko. pussikashelma ja iloinen väri. vähän liian iso, muttei haittaa.
Toinen mekko on söpö neulemekko, jonka alareunassa on mm. koira ja pupu. kuvia myöhemmin. 

liikkeessä olisi ollut kaikkea upeaa marc jacobsia ja pradaa ja nammmmm..mutta väärää kokoa. sniiiff. pääsinpä ainakin hypistelemään.

puspus

perjantai 6. helmikuuta 2009

<3


huomenna


keskiviikko 4. helmikuuta 2009

sellaista vaan että..

..alkoi yhtäkkiä jännittää ihan hurjan paljon..

..ja itkettää.

Sillälailla hyvällä tavalla.

kolme yötä


Tänään olen hoitanut viimeisiä häähommia. Kävin printtaamassa kirkko-ohjelmat ja muuta pientä. Ostin erilaisia kartonkeja istumajärjestyskarttoja varten. Etsin varakenkiä. Olisin halunnut löytää vaaleat, muutenkin käyttökelpoiset, sopivalla korolla ja umpikärjellä. 

Löysin pikkumustan ja harmaat sukkahousut. Ei siis mennyt ihan niin kuin piti, hups.

Olen jo pidemmän aikaa halunnut löytää hyvälaatuisen pikkumustan. Sellaisen, joka menisi joka tilanteessa ja olisi asusteiden avulla muutettavissa joko juhlavaksi tai casualiksi. Eksyin Kappashopiin ja kas, siellähän oli mukavia tarjouksia ja söpöjä mekkoja. Kokeilin kolmea mustaa ihanuutta ja yksi niistä oli sitten ihanista ihanin (ihanaa oli sekin, että lapussa komeili tarra, joka kertoi 70% alennuksesta!). Ei liian lyhyt tai liian avonainen, klassinen mutta kuitenkin joku juju. Juju on pääntiessä, jossa on rimpsua..tai jotain sellaista. Mekko on kapea ja siinä on takana halkio. Kuitenkin tarpeeksi simppeli - voi yhdistää kaveriksi mitä vaan. Niin ja ihanat leikkaukset edessä ja ja ja..

Ensimmäisen kerran philosophy blues original -merkkinen mekko pääsee käyttöön ensi viikon perjantaina tai lauantaina tai molempina kun menemme Prahassa illalliselle. Nyt pitäisi miettiä mitkä kengät, sukkahousut, takki, korut..

Huomenna iltapäivällä äiti ja sisko tulevat meille ja illalla tulevat appivanhemmat. Itse olen kotona vasta kuuden jälkeen, aamulla kuvataidetta ja sen jälkeen nyppimistä ja värittämistä 11.hetkessä. Ennen huomista pitäisi järjestellä rojut paikoilleen. Imuroinnin jätän suosiolla huomiselle. Tämä uusi musta matto olohuoneessa ei ehkä ollutkaan oikea ratkaisu (ei ainakaan huoleton sellainen), sillä nuo koirat tykkäävät niin paljon askarrella, että matto on ihan täynnä kaikenlaista muhjua ja nuhjua. Tänään oli askarreltu minun ihanaa villasukkatohveliani ja laastarin takapaperia.

ihmetyttää, kummastuttaa

eilen illalla ennen nukahtamista:

o: miks ihmiset on niin tyhmii?
j: en tiedä...


j: tärkeintä on, että me ei olla tyhmii..
o: niii....


o: oon mä joskus tyhmä..
j: ei se haittaa jos joskus on...





maanantai 2. helmikuuta 2009

leopardi

Tänään hoidin hääasioita kaupungilla. Kävin rusketuksessa ja yritin käydä hakemassa häänamit suklaisesta, mutta se oli kiinni. Koska minulle jäi niin paljon aikaa ennen seuraavaa etappia (äidinkielen presentaation tekeminen illalla) päätin ihan vähän kierrellä kaupungilla ja katsoa josko löytäisin jotain ostokohdetta syntymäpäivälahjakorteilleni. 

Minulla on ollut jo pitkään pieni ja näkymätön leopardivillitys. Rakastan kuosia, mutta en uskalla käyttää sitä. Olen käynyt jo monesti hipelöimässä lindexillä yhtä ihanaa leopardipaitaa. Se on vähän läpinäkyvää kangasta ja kaulus on rimpsua. Ihan täydellisen ihana ja erilainen. En ole kuitenkaan ennen tätä päivää uskaltanut sitä ostaa, koska en  a. tiennyt minkä kanssa sitä pitäisin b. ollut varma pidänkö sitä ollenkaan tai c. onko se tyyliäni.
Tänään sitten rohkaistuin ja ostin läpinäkyvän leopardipaidan. Kuulostaa kamalalta, mutta trust me. Se on söpö. En aio yhdistää sitä nahkahousuihin ja nahkatakkiin..

Tässä ostoskuva. Ostin myös harmaan neuletakin, se on pinkin neuletakkini sisko. Ajattelin, että se ehkä kesyttäisi tuon leopardin. GO LINDEX GO!

Ja nahkatakista puheen ollen (nahkahousuja en omista). Ostin tänään myös sellaisen.. Ajattelin, että se ryhdistäisi kivasti kukkamekkoa. Ja toimii hyvin keväällä, koska on lämmin, mutta kiva myös auki. Tykkään korkeasta kauluksesta (jonne voi kätevästi piilottaa typerän ilmeensä kuvatessa). Otin riskillä pienimmän koon (myyjä sanoi, että nahka venyy käytössä). Nyt ei sitten sovi syödä ihan joka päivä minttusuklaapalleroita.

Ja sitten päivänpolttaviin hääasioihin.
Vielä pitäisi muistaa ostaa:
vieraskirja
puisia pyykkipoikia
muutama iso valokuvakehys
varasukkahousut, jos pinkit eivät lauantaina miellytä
Pitäisi tulostaa kirkko-ohjelmat ja buffet+baaripöytään menut.

Mietin tässä, että onko illalla paljonkin pakkasta.. tahtoisin laittaa tuon uuden rouhean takkini.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

pullavanukas

Tänään on ollut melkoinen kiukkupäivä. 
Oli ihanaa nukkua aamulla pitkään. Ilman herätyskellon herätystä päiväni ei kuitenkaan lähde käyntiin ja laiskottelin liian pitkään niin, että kun viimein itkun ja potkun jälkeen aloitin siivoamisen olin jo niin kiukkuinen ampiainen, että mistään ei meinannut tulla mitään. 
Nyt kun kello on melkein yksi yöllä olen viimeinkin saanut suunnilleen kaiken sen tehtyä mitä pitikin. Vielä on joitain sekalaisia tavaraläjiä portailla menossa yläkertaan, pöydällä menossa alakertaan tai vain odottamassa lajittelua. Haaveilen pyykkikuiluista, joita pitkin tavarat saisi oikeaan kerrokseen..oikeastaan pitäisi olla pieni tavarahissi. Järjestelyyn ja oikeaan kerrokseen vientiin menee ihan älyttömästi aikaa ja aina unohtuu jotain. Portaidenkulkemisen hyötyliikunta-arvo ei paljoa ilostuta kun pinna on muutenkin kireällä ja seitsemännen kerran lähtee alakertaan hakemaan jotain ja päästyään oikeaan kerrokseen on jo ehtinyt unohtaa mitä oli hakemassa.

No kaikesta ärinästä huolimatta nyt on siivottu ja puunattu. Laskimme myös häävieraiden lukumäärän ja teimme paikkakortit. Kaksi unohtui ja ne pitää vielä tehdä huomenna. Huomiselle jäi myös aikataulun tekeminen.
Olen aika varma, että huomisen ohjelmaan kuuluu myös muutama jakso Gilmoren tyttöjä, Greyn anatomia, Stylista ja Meidän häät. 

ps.
Olin niin tyhmä ja tuhma, etä päätin yllättää mieheni jollain hyvällä herkulla. Pullavanukasta kera vaniliajäätelön! NAM, suosittelen!

mörököllille mörkömukista maitoa.