Olen nyt tehnyt viimeinkin jotain muuta kuin ärhennellyt koulutehtäville.
Perjantaina olimme opiskelijaporukalla Turun kaupunginteatterissa katsomassa Ronja Ryövärintytär -näytelmää. Tykkäsin erityisesti lavastuksesta ja puvustuksesta. Näytelmässä oli myös erityisen hieno kettu ja ihana etutukkaansa pörhäyttelevä hevonen. Lastennäytelmä ei unohtanut aikuisiakaan kun turkkulaiset kakkiaiset nousivat ylös koloistaan ihmettelemään "kuin se ny semmottis".
Vuosipäiväämme juhlistimme elokuvalla ja illallisella. Elokuvaksi valitsin Sam Mendesin Kohti Uutta, joka jotenkin sopi kivasti tilanteeseemme.
Tykkäsin elokuvasta ihan hirveän paljon! Nauroin ja itkin..ja elokuvista astuimme molemmat ulos hymyillen. Vielä monta päivää muisteltiin hassuja kohtauksia..
Lauantaina kevensimme stressiä juhlimalla pikkujouluja perinteisin menoin puuron, piparkakkujen ja joululaulujen kera. Oli hauskaa leikkiä joulun tunnelmaa ja unohtaa hetkeksi kaikki presentaatiot ja tutkimukset ja ryhmätyöt ja teknisen raportit. Tänään on ollut paljon parempi mieli ja olo, kyllä se hyvä seura vaan tekee hyvää.