maanantai 30. toukokuuta 2011






Iltapäivällä aurinko paistoi jo korkealta.
Kun oli tarpeeksi kävelty, pysähdyttiin penkille katselemaan merta. Syötiin kolmeen pekkaan kaksi keksiä ja yksi pillimehu. Saatiin monta hyvää ja monta hassua kuvaa itselaukaisimella. Paluumatkalla löysin vähän villin omenapuun, jossa oli monta pörisevää raitapöksyä. Naps naps naps kuvia ja äkkiä karkuun.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011





Olin jo menossa nukkumaan, kun päätin vielä katsella viime kesän blogimerkintöjäni..kahlasin läpi koko kesän ja alkusyksyn. Niin kepeää, iloista ja värikästä. Ja sitten, selvästi, syksymmällä tuulen suunta muuttui, tuli paha olo, paha mieli. Ymmärsin siinä samalla sitten, kuinka kovan kolauksen olen sisuksiini saanut. Ja kuinka moneen asiaan se on vaikuttanut.

Tänään koin toisenlaisen kolauksen. Fyysisemmän. Tuijotin kattoa ja kuulin onneksi sanat: hyvänlaatuinen se ehdottomasti on, sitä ei tarvitse murehtia.

tiistai 24. toukokuuta 2011



Kangasvarasto on nyt siivottu ja viikattu. Löysin joskus UFFista ostamani mummon kotimekon. Tarkoituksenani on ollut kaventaa se itselle sopivaksi, kangas kun on niin kiva. Mutta enpä tiedä enää. Siis, olisiko joku kiinnostunut antamaan tälle uuden kodin? Kotoiluun tai muuhun. Aika reilu kooltaan, löytyy nappia ja rintataskua. Vähän jotain pientä röpöä, se ei kuitenkaan erotu tuosta kuosista. Postikulut jos saan, niin olen tyytyväinen.

maanantai 23. toukokuuta 2011







Käveltiin eilen kaksi tuntia Ruissalossa, aurinko niskassa, nenällä, olkapäillä. Välillä hörpättiin vettä, poikettiin polulta laiturille, oltiin nenät taivaissa ja arvuuteltiin lintuja. Välillä taas nenät maassa ja puussa haistelemassa kesän tuoksuja. Eräs maistoi valkoista kukkaa kun silmä vältti ja nauratti vastaantulijoita heiluttamalla ja hymyilemällä lasiensa takaa. 

Tänään on satanut vettä saavista kaatamalla. Nyt aurinko jo pilkistelee.

****

ps. 
TUMMAT SUKLAAMUFFINIT

1 DL VEHNÄJAUHOJA
0,5 TL LEIVINJAUHETTA
1 RKL KAAKAOJAUHETTA
100 G VOITA
150 G TUMMAA SUKLAATA
1 DL SOKERIA
2 KANANMUNAA

Ottakaa tarvittava määrä voita hyvissä ajoin pehmenemään taikinakulhoon.

Mittaa pieneen kulhoon jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe ja sekoita ne huolellisesti lusikalla niin, että jauhoseoksesta tulee tasaisen ruskeaa.

Paloittele suklaa. Sulata siitä kaksi kolmasosaa mikrossa tai vesihauteessa ja jätä kolmasosa odottamaan.

Mittaa sokeri kulhoon rasvan päälle.

Vatkaa sokeri ja rasva vaahdoksi. Sekoita sulatettu suklaa joukkoon.

Lisää jauhoseos taikinan joukkoo ja annan aikuisen vatkata ainekset sekaisin. Riko kananmunat pieneen kulhoon. Lisää ne taikinaan ja anna aikuisen vatkata se valmiiksi.

Annostele taikina muffinivuokiin. Muista, että se turpoaa uunissa reilusti. Saat taikinasta noin pellillisen muffineja. (Itse sain n. 10.)

Lisää jäljelle jääneestä paloitellusta suklaasta palanen sydämeksi jokaisen muffinin keskelle. (Laitoin ihan kokonaisen suklaan palasen.)

Paistakaa muffineja noin 8 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Olkaa tarkkana paistoajassa, sillä muffinit kuivuvat, jos ne paistuvat liikaa. Keskustan kuuluukin jäädä hiukan tahmeaksi. Tarjotkaa uunilämpiminä jäätelön kera. (Toimii pakastettuna ja mikrossa sulatettunakin! Saattaa olla joskus äidin päivänpelastus.)

Kursivoidut kohdat ovat siis apukokin osioita.

lähde: Miikka Järvinen & Maija Koski: Apukokin Keittokirja 2010. Suosittelen!

sunnuntai 22. toukokuuta 2011





Olen innostunut kokeilemaan uusia reseptejä. Aikaisemmin olen tehnyt ruuat omasta päästä. Edelleenkin harrastan mitä kaapista löytyy -kokkailua, mutta jotenkin se on kamalan jännittävää seurata tarkkaan reseptiä ja oppia uusia makuyhdistelmiä ja ruokia. Lemppari kokkausoppaani on lehdistä revittyjen juttujen lisäksi Nina Colliander-Nymanin ja Maria Riskan Oikeaa ruokaa -kirja. 

Uusin suosikkini on kuitenkin Apukokin keittokirja, jonka ovat tehneet Miikka Järvinen ja Maija Koski. Siinä ohjeet on merkitty niin, että apukokille riittää puuhaa. Lisäksi ohjeet on testattu lasten suuhun sopivaksi. Tykkään selkeistä ohjeista ja mutkattomasta kielestä. Tähän mennessä olen testannut kuvissa näkyvät suklaamuffinssit, joiden sisus jää ihanan valuvaksi, pasta carbonaran, joka maistui pienellekin ja ruman kananpojankeiton, joka oli ensimmäinen thairesepti, jota olen koskaan kokeillut, hyvää tuli! Apukokin puutteessa (ikä ei ihan vielä riitä hellan ääreen) reseptit taipuvat kivasti kahden kokin ohjeistukseksi. 

Alimmassa kuvassa toinen tekemäni mekko. Se on ihana, en taida paljon muuta tarvita täksi kesäksi! Nyt alan raivaamaan kangasvarastojani.. Voi olla, että laitan tänne jotakin myyntiin. Kaikenlaista on tullut hamstrailtua.

ps. Kertokaa toki omat kokkauskirjasuosikkinne!

perjantai 20. toukokuuta 2011




Mekko on tehty ihanat mekot ja tunikat -kirjan ohjeella ihanasta Nanson pussilakanasta. Meillä on nykyään tuplapeitto ja kaikki kivat pussilakanat jäävät vaille käyttöä. Tähän mekkoon pehmeäksi nukuttu kangas sopi täydellisesti! Oi onnistumisen iloa!

torstai 19. toukokuuta 2011

Itämeren ystävä






Meitä Itämeren ystäviä oli paljon. Suloisin oli kyllä tuo yksi allemetrinen taputtelija aurinkolaseissaan. Koko päivän tihkutti vettä, mutta sopivasti kello viisi alkoi aurinko paistaa. 

Sireenit puhkeavat pian kukkaan,juhlistamaan ylioppilaita ja muita valmistuvia! Kaupasta löysin pulleita pioneja. Kodin lämmössä ne ovat jo melkein varisemisvaiheessa.

Sain viimeinkin järjestettyä itselleni ompelunurkkauksen. Yksi mekko on jo valmis ja toinen valmistuu varmasti tänä iltana. Uudet suunnitelmat keikkuvat mielessä ja kankaat odottavat pinossa. Olen ollut iloisella mielellä!

tiistai 10. toukokuuta 2011

Viikonloppuna


...kokeiltiin nurmea varpaiden alla ensimmäistä kertaa, aluksi se oli ihan kamalaa..lopuksi jo ihan ok. Mutta syliin piti päästä ja äkkiä. Paljon kivempaa oli keinua ja keinua ja keinua...Vaarikin unohti formulat..kahdesti... tuo alle metrin mittainen tuntuu aika usein pistävän kaiken sekaisin.

...nautittiin yllättävästä lämmöstä. Koirat makoilivat kuistilla ja käänsivät vain välillä kylkeä. Pahin auringonpalvoja kiipesi rohkeasti jopa pöydälle. Ajatteli kai olevansa lähempänä tuota ihmeellistä lämmönlähdettä. 

...ajeltiin Tampereelle juhlimaan 1-vuotiasta. Hauskat juhlat ja hyvää syötävää. J muistelee edelleenkin suklaaleivoksia. Minä ihmettelen missä vaiheessa näistä meidän pirpanoista on tullut isojapieniä yksivuotiaita? Toivottavasti nähdään taas pian.

...puhuttiin taloista, kodeista ja tonteista. Parin vuoden kuluttua asia on ajankohtainen. Nyt suunnitellaan ja mietitään. 

Tänään niistän nenää ja juon teetä.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

pus pus


Ihanaa äitienpäivän iltaa ihan jokaiselle!

sunnuntai 1. toukokuuta 2011




Kevät on saanut mielen virkeäksi ja vähentänyt opiskelujuttujen määrää, mutta lisännyt kaikenlaista muuta häärimistä. Kamerakin unohtuu päiviksi (viikoiksi) nurkkaan. 
Elo on nyt sellaista, että aamulla herätään kahdeksan aikaan ja leikitään hetki sängyssä mamman käsirasvatuubeilla. Kun kiipeily yltyy vaarallisen hurjaksi, lähdetään alakertaan laittelemaan puuroa. Yksi iso annos, josta osa pienempään kippoon ja osa isoon suuhun. Maiskutellaan ja ehkä katsellaan vähän lastenohjelma tarjontaa. Pestään hampaat, konttaillaan, syödään imuria ja heitellään palikoita. Sitten alkaakin jo vääntö ja kääntö ja saadaan menolippu yläkertaan aamu-unille. Joinain aamuina sitä sitten nukahdetaan koko perhe. Yleensä isommat sohvalle epämukavasti koirat välissä ja alla ja päällä.
Kun radiosta kuuluu ää, aletaan lounashommiin. Napsitaan milloin mitäkin lautaselta. Parasta herkkua on makarooni, joka katoaa suikero suikerolta pieneen suuhun. Kaikki ylimääräinen, mikä ei ole makaroonia tai hernettä viskotaan koirille, jotka parveilevat kuola valuen syöttötuolin ympärillä. Vapaavalintainen päiväohjelma lounaan jälkeen sisältää kaupassa/postissa/kirjastossa/yliopistolla käyntiä, keinumista tai muuta ulkoilua. Välipalaksi jotain hyvää hedelmää ja neljän aikaan ollaankin sitten taas päiväunikunnossa, koko porukka. Menolipun unijunaan saa kuitenkin vain osa porukasta, yleensä vain ne pienimmät. Nytkin sohvalta kuuluu raskas tuhina ja todennäkösesti yläkerrassa kuorsataan vähintäänkin yhtä makoisasti.
Unien jälkeen iltaruoka ja emmerdale. Sitten pihalle ja pihailun jälkeen iltapuurolle. Yöuni tulee viimeistään puoli yhdeksän. Ja siitä alkaa sitten isojen laatuaika. Kerätään päivän leikit lattialta, tyhjennetään ja täytetään tiskikone. Sitten toinen painuu kellariin naputtamaan tilasto-ohjelmia ja toinen ottaa tenttikirjan käteensä. Elo kulkee omissa uomissaan ja irrottautuminen tuntuu työläältä.

Vappu kulki aikalailla samaa rataa. Lisätään vaan tippaleipiä, simaa,perunsalaattia, nakkeja ja lihapullia. Iso lettu vapputorilla, ilmapalloja ja rakeita. Sisäpiknik ja mukavaa seuraa. Kivaa on!