Aamuyöllä ihastelin taivasta, joka muuttui vaalenpunaisesta koralliin. Tämä loppukesän valo on ihmeellinen. Ei yhtään niin raaka kuin keväällä. Paljon lämpöisempi, matalampi ja vinompi. Pidän siitä ja pidän syksystä.
Tänään on koko päivän tihkunut vettä. Oli ihanaa laittaa sadehousut ja -takki päälle, tykkään siitä kankaan kahinasta. Ja voi miten tykkään Kertusta myssy päässä ja villatakki päällä. Joka päivä ääneen ihmetellään, että miten joku voi olla noin ihana ja että se on ihan meidän ikioma.
Näissä kuvissa on sitä valoa ja onnea.
Ihana kuva sinusta! Fiilis kohdallaan.
VastaaPoistaOnni omasta vauvasta on kyllä jotain...verrattavaa ei ole. Eikä se onni mihinkään katoa, vaikka lapsi kasvaakin.
VastaaPoistaMinä tykkään kevään valosta eniten, se on kaikkein kuvauksellisin. Mutta on tässä alkusyksyn valossakin kaunista.
Laura, kiitos:)
VastaaPoistaLiivia, ei tätä onnea osannut kuvitellakkaan! Minusta kevään valo on jotenkin liian kova..talven jälkeen se on ihana, mutta sitten siihen väsyy. Olen vähän tämmönen hämäränhyssyttäjä..hämärä tyyppi:)
Jännä juttu, meidänki Vilja on ihan superihana myssy päässä, villapuku päällä.. :) Onni on.
VastaaPoistaKirjoitat todella kauniisti. Ja hyvin. Oli kiva lukea näitä teidän perheen juttuja. Maistuivat elämältä.
VastaaPoista