torstai 18. maaliskuuta 2010

versoamista




Jos eilen oli sinistä, niin tänään on vihreää. 

Nukuin hyvin ja pitkään. Tarkoitus oli lukea historian tenttiin, mutta päätin sen sijaan ottaa aamupäivänokoset. Selkä on saanut lepoa ja tuntuu jo paljon paremmalta. Untuvien keskellä ihmettelin lumipyryn pyörteitä ja kattopeltien pauketta. Tämä kevät tulee keikkuen, liukastellen ja kaatuillen joka kulmassa.


4 kommenttia:

  1. Minäkin kuvasin kaikkea vihreää tänää:) Ja ihmettelin melkein auenneita nuppuja,kivaa!
    Ja hyvä juttu,että selkä tuntuu paremmalta,toivottavasti sellaisena myös pysyy.

    Kevät tulee keikkuen,se kuulostaa kivalta:) (ja on kyllä ihan tottakin..)

    VastaaPoista
  2. Uskomatonta tämä iltainen lumipyry. Lunta tuli nilkkoihin asti, olin koiran kanssa lenkillä ja kotiuduin litimärkänä. Miksei se kevät voi jo tulla? Henkisesti olen valmis.

    VastaaPoista
  3. hei kaima-kuoma, tulin vastavierailulle. täällä on oikein kaunista myös.

    juuri eilen mietin että hakisiko muutaman oksan sisään että saisi seurata vihreän puhkeamista. tuli taas lisää lunta täälläkin, puuduttaa jo.
    kevät keikkuu jo kovasti mielessä ainakin.

    VastaaPoista
  4. niina: Luulin, että nupuista tulee pajunkissoja, mutta tulikin lehtiä. Ei huono juttu ollenkaan:)

    Kirjailijatar: Mutta nytpä on vesikeli! Ja tänään vähän aurinkokin jaksoi paistella..sen verran, että kavoin aurinkolasit kassista ja leikin kesää :)

    outi: Kuinka hauskaa, että tulit :) Kyllä se kevät sieltä tulee.. Silmut maljakossa antavat vähän toivoa..ja tuo vesisade..

    VastaaPoista