omituisten otusten kerho

Näin kummallisia unia kampaamokäynnistä. Minulta muun muassa etsittiin täitä ja aiottiin lisätä satiininauhoja hiusten sekaan.

Aamulla outojen unien jälkeen näytin tältä. 

Oli ihana olla puunattavana. Viimeksi olen ollut kampaajalla marraskuussa 2007, joten ehkä oli jo aikakin saada hiusväriin kirkkautta. Liisa laittoi raitaa ja vaaleaa. Leikattu ei yhtään.

Lopputulos on ihanan luonnollinen ja nätti. Vaikka ainahan kampaajan jälkeen hiukset näyttävät terveen kiiltäviltä, aidon oikean tuloksen näkee vasta saunan jälkeen seuraavana aamuna. Ja tällä hetkellä hiukseni ovat sellaisella sykkyrämykkyrällä, että en tiedä yhtään mitä alta paljastuu. 

Ihanan ja jännittävän kampaus-ja meikkipäivän jälkeen olo on väsynyt, kiukuttaa. Johtuu kai jännityksestä. Ja jostain syystä kyllä stressaan kampaustani ja meikkiäni. En ole varma ja ahdistaa. Näin käy aina, oli kyse sitten mistä tahansa. Toisaalta olen hyvä tekemään nopeita päätöksiä ja toisaalta taas kadun, epäilen ja tunnen ahdistusta kaikesta. Tukka on tärkeä juttu. 

Meikki on toisaalta ihan tosi hyvä ja toisaalta taas näytän oudolta pakkelinassulta. 

Johtuu ehkä digikamerasta, mutta näytän possulta. Toivottavasti en saa itkupotkuraivaria hääpäivänä kampaajalla.

     

 mami oot nätti, anna pusu

Vastaanotto kotona oli oikein muikea. Jasu oli ällistynyt ja pojat nuoli nassuni ihan märäksi (veden- ja kuolankestävä on, testattu!). 

Tänään pitäisi vielä kirjoitella muutamia sähköposteja, tehdä ohjelma valmiiksi, kirjoittaa kirkko-ohjelma ja pakata huomista varten korut ja kengät laukkuun. Weddingplanning senkun jatkuu..

Pitäisi myös tehdä yksi työhakemus. 

Huomenna kuvataidetta ja junamatka Hämeenlinnaan. Edessä viimeinen sovitus ja varmaan myös teehetki kahden kivan tytön kanssa. Pääsen ihastelemaan toisen uusia hampaita ja toisen uutta tukkaa!