Viimeisessä kuvassa näkyvä, Turun Taideakatemialta saatu postikortti kiteyttää sen miltä toivon, luulen ja odotan vuoden 2010 näyttävän..
Kuten
Niina, minäkään en halua kirjoittaa lupauksia.. Tässä siis aikomuksia, toivomuksia ja pyrkimyksiä vuodelle 2010. Osa aikomuksista on kyllä pakon sanelemia juttuja, sillä ihan samalla lailla en voi elämääni jatkaa... positiivisessa mielessä.
Aion tehdä enemmän ruokaa kotona.
Minun on pakko alkaa syödä taas kasviksia.
Yritän katsoa tv:tä vähemmän. Ja kuluttaa siitä jäävän ajan lukemiseen, neulomiseen, ompeluun...
Aion jäädä mammalomalle maaliskuun alussa.
Yritän stressata vähemmän opiskeluasioista, sillä pian on tärkeämpääkin ajateltavaa.
Aion pyytää apua, kun sitä tarvitsen; sen sijaan, että kiukuttelisin yksin ongelmieni kanssa.
Aion olla hyvä vaimo ja äiti.
Yritän olla hyvä ystävä ja toivon, että ystävät ymmärtävät uudenlaisen elämäntilanteeni.
Yritän elää hitaammin ja nauttia tästä hetkestä.
Aion käydä Suomenlinnassa ensimmäistä kertaa elämässäni.
Yritän ehtiä taidenäyttelyihin enemmän.
Kannan kameraa mukanani enemmän.
Siivoan ja järjestän kaapit.
Keskityn ja kuuntelen paremmin.
Pyrin olemaan kärsivällisempi ja armollisempi itseäni kohtaan.