rouva harjoittelua

Tänään.

Harjoittelen rouvaelämää. Päällä siis neuletakki ja klassisen sininen puolihame. Vaaleanpunaista neuletta lukuun ottamatta päivä oli harmaa. Harmaat sukkahousut ja harmaa takki. Mielikin on ollut harmaa ja toisaalta ajoittain myös ihan jotain muuta.

12 päivän päästä olen naimisissa. Toivottavasti myös selväjärkinen ja ehjinnahoin alttarille päässyt.

Vaikka naimisiinmeneminen on ollut hyvin tiedossa ja ajatuksissa jo pitkään, on se silti aika hassu ajatus. 

Niin ja tänään ei suinkaan ollut ensimmäinen harjoitus-rouvailupäivä. Olenhan viettänyt jo muutaman kesän kotirouvana, odottanut miestä kotiin höyryävien patojen kanssa. Ainakin se on ollut tarkoitus. Todellisuus oli ehkä jotain muuta.

Avioliitto on kiva asia. Ja häistä olen unelmoinut ihan aina. Tietysti pienenä tyttönä häät näki vain tilaisuutena käyttää ihanaa prinsessaunelmatyllikakkua päällä ja olla tähti ja stara ja nätti. Okei, vieläkin ajattelen niin. Mutta on häistä tullut esille vähän rumempikin puoli. 

Olen kuitenkin aika varma (ainakin toivon kovasti), että häistä tulen muistamaan päällimmäisenä asiana sen ihanan prinsessaunelmatyllikakun ja tietysti sulhasen.

Niin, että kyllä minä vielä nämä muutamat päivät kestän. Hammasta ja huulta ja vaikka nenää purren takaperin käsillä kävellen.

Harjoitteluun kuuluu myös hääkenkiin totuttelu. Ne on kyllä niin söpöt, että niillä kelpaa kopsutella ympäri kotia (tai ihan vaan istua sohvalla ja katsoa Gilmoren tyttöjä).

Kyseessä siis Minna Parikan Pollyt. Jotka muuten ovat uustuotannossa, kävin hypistelemässä niitä joulun jälkeen. nam