torstai 15. huhtikuuta 2010

aamu-unilla


Siinä he, rakkaimpani...

Tänään olen nauttinut omasta sängystä, aikatauluttomuudesta, hiljaisuudesta, tuhinasta, pitkästä suihkusta ja aamupalasta. 

Olen katsellut ja ihmetellyt. 

Katsoin taas sunnuntain ja keskiviikon väliset kuvat. Vaan vielä en pysty niistä kirjoittamaan. Tuntuu niin epätodelliselta. Olen katsonut myös itseäni. Vatsaani, kasvojani..katson itseäni kun pidän pientä sylissä. Tuolla, viivoitetun vatsani alla hän oli, ja nyt hän on tässä vieressäni, toisella puolella ihoa.

12 kommenttia:

  1. Oon täällä ihan kyyneleet silmissä. Kaunista ja niin uutta ja ihmeellistä,herkkää,haurasta,ehkä vähän pelottavaakin. Miten yhtäkkiä,ihan hetkessä on muuttunut niin paljon..yhdessä hujauksessa on äiti eikä sitä masua enää ole siinä. Muistan sen kummman,epätodellisen olon vieläkin. Jaa että toiko on nyt mun mahani sitten vai? Ja että tollainenko pieni söpöläinen siellä oli sisällä?

    Voi että. Oon niin onnellinen teidän puolesta! Ja soitan sulle muru huomenna! Hyvää yötä,antakaa Kertulle pusu meiltä kaikilta täältä.

    VastaaPoista
  2. Esikoisen syntymä on erikoisen ihmeellinen kokemus, se äidiksi tuleminen.

    Toivon ihania lämpöisiä hetkiä teille! Voi hyvin!

    VastaaPoista
  3. Ooh, täällähän on tuore tapaus! Valtavasti onnea!!!

    VastaaPoista
  4. Varmasti alussa ihan kummallista, voin vaan kuvitella, mutta nauti siitä kummallisuudesta niin kauan kun se on kummallista :) Että se muisto ensimmäisen lapsen syntymästä painuu mielen syövereihin..
    Mä hihkun täällä itsekseni kun niin moni on nyt saanut vauvan, pelkään pahoin, että taas alkaa kuumeilut :D

    VastaaPoista
  5. Itkuhan täällä pääsee, kuinka voi toinen olla noin pieni ja tyyni ja rauhallinen ja siinä vain isän käteen luottavaisena ja turvaavana.

    VastaaPoista
  6. Äidiksi tuleminen on ihmeellistä. Se on niin kokonaisvaltainen kokemus. Teidän pienokainen on suloinen, aivan ihana.

    VastaaPoista
  7. voih, ei voi muuta sanoa... ihana, niin ihana.

    VastaaPoista
  8. Paapii: :) niinpä!

    Jenni: <3

    niina: kiva kun soitit! Onhan tämä hassua, tutustumista uuteen ihmiseen, itseensä ja puolisoon..

    Jonna: Ihanan ihmeellistä! Kiitos!

    Liivia: Kiitos!

    Jonanna: ai ai, varo vaan..on tää melko tarttuva tää kuume :D Kyllä me nautiskellaan täällä tästä..aika kulkee pelottavan nopeasti.

    Herttainen: Niinpä..tuo tilanne oli kyllä niin herkkä ja kaunis..Yritetään joka aamu ehtiä olla ihokontaktissa, vierihoidossa..tekee hyvää vauvalle ja vanhemmille :)

    hanna: :)

    Kirjailijatar: On kyllä hassua, että enää en muistakaan millainen olin ennen vauvaa.. Ja vaikka tässä koko ajan kasvaa äitinä, niin tuntuu että suuri muutos tapahtui saman tien kun vauva nostettiin paidan alle.

    Spots: niin on, ihana!

    VastaaPoista