perjantai 16. huhtikuuta 2010

sunnuntai-maanantai-tiistai-keskiviikko























En osaa kirjoittaa tästä mitään. Ajatuksia on miljoona. Kuvat kirjoittakoot puolestani.

14 kommenttia:

  1. Hällä todella on niin kauniit suuret silmät kuin saattoi niiden 4d-kuvien (vai 3d vai mitä niitä nyt kaikkia on) perusteella odottaa!

    VastaaPoista
  2. Ja olettepa hauskasti vanginneet syntymäajan :)

    VastaaPoista
  3. Upeat kuvat! Oikein kertovat ja herkät.
    Kunpa itsekin olisin silloin tajunnut ja malttanut ottaa enemmän kuvia,tai E lähinnä..hmm. Ylin kuva on kaunis varsinkin,odottava tunnelma on ihan käsinkoskeltava!
    Mutta mikä se sellainen sairaala on missä on tietokone ja oma pöytä ja vaikka mitä? Siistiä.

    VastaaPoista
  4. Voi kun liikuttavia kuvia.

    Tietokone sairaalassa? :D

    VastaaPoista
  5. On kyllä ihanan tunnelma kuvissa!

    VastaaPoista
  6. Onnea kauheasti! Nyt vasta huomasin että tyttö on syntynyt! Näin sinut ja miehesi muuten viime lauantaina kävelemässä Mikaelin kirkolla kun istuin autossa liikennevaloissa :) Sanoin kaverille että tuolla vasemmalla on vauvamaha ja sitten vasta katsoin tarkemmin ihmisiä ja tunnistin sut! Kerrothan sitten miten koirapojat suhtautuivat uuteen perheenjäseneen :)

    VastaaPoista
  7. Onneksi olkoon! Ihan mahtava kuvasarja, miten upeaa se tytöstäkin jonakin päivänä onkaan :)
    Jo noista huoneista tulee itselle haikea olo, molemmat lapset synnytetty juuri samaisista ikkunoista ulos katsellen.

    VastaaPoista
  8. Mielettömät nuo tytön silmät!

    VastaaPoista
  9. Miljoona ajatusta tuli kyllä katsojallekin näistä. Onnenpäiviä teille, kyllä ne sanatkin sieltä vielä löytyvät, jostakin syvältä.

    VastaaPoista
  10. Voi että miten ihania kuvia muistoksi suuresta päivästä!

    Isi&kengurupussi-kuva on liikkis :`)

    VastaaPoista
  11. Upeita kuvia, niin herkkiä. Jännä miten mustavalkoisuus tuo näihin ihan oman lisänsä. En minäkään osannut kuvata tunteitani yhtään noina päivinä.

    VastaaPoista
  12. En ole ehtinyt pitkään aikaan blogiisi, joten vasta nyt - äärettömän paljon onnea teille <3 <3 Kunhan ajatukset alkavat olla hallittavissa, olisi ihanaa kuulla niistä. Onko koko ajan voinut olla onnensa huipulla, vai onko myös aallonpohjia mahtunut mukaan. Äärettömän ihanaa kokea tuollaisia asioita yhdessä, todella rakkaan ihmisen kanssa. Voi että, minäkin haluan joskus <3 :-)

    VastaaPoista
  13. Herttainen: On ne kyllä valtavan kokoiset :) ihanat..

    niina: Nyt en ole sitten osannut tarttua kameraan ollenkaan.. Ja se oli ihan tavallinen sairaala, vaikka oli oma pöytä ja kaikkee :D

    Laura: :) Se on sitä nykyaikaa...

    Jenni: :)

    Mila: Kiitos, se lauantai-kävely jolla näit minut oli supistusten lievennyskävely! Hassua :) Koirat ovat suhtautuneet hyvin ja hienosti, ovat huolissaan ja kiinnostuneita pienestä. Nuuskivat kovasti.

    Inka: Oli kyllä jännää ja ihanaa, että ikkunoista näki pihalle. Näin ystävänikin pyöräilemässä ohi. Ja aurinko paistoi...

    Jonna: :)

    Mimmi: Kiitos! Sanat alkavat pikkuhiljaa löytyä..

    minja: Minullakin tulee aina tippalinssiin kun noita kengurukuvia katselen.. ihana <3

    Kirjailijatar: Mustavalkoisuus kyllä syvensi vielä tunnelmaa.

    heinis: Kiitos:) Nämä ensimmäiset viikot ovat olleet itkua ja naurua.. Joitakin aallonpohjia, riittämättömyyden tunnetta.. Mutta enimmäkseen puhdasta iloa.

    VastaaPoista
  14. what wonderful pictures! Ihanaa! Onneksi olkoon!

    VastaaPoista