torstai 10. kesäkuuta 2010

karkulainen








Eilen söin lempiravintolassani yhden lempi-ihmiseni kanssa. Join lasillisen viiniä, alkupalaksi parsaa, pääruuaksi korvasienirisottoa, jälkiruuaksi raparperi-mansikka-pannacottaa. 

Juostiin elokuviin. Nauroin ja itkin. Ikävöin lasta ja miestä. Kotiin karkulais-äiti pyöräili paita maidosta märkänä.

Tänään purin pahaa päivää vaatehuoneeseen ja kasasin suuren pinon kirpputorille. Olen hiukan sekaisin itseni kanssa. En ole enää sama, joka olin yhdeksän kuukautta sitten. Tuntuu, että mikään ei sovi. Täytyy vähän etsiskellä, mutta eiköhän se taas sieltä löydy. 

10 kommenttia:

  1. Kyllä se löytyy!Itsellä meni ensimmäinen vuosi esikoisen kanssa niin että tuntui että oma kroppa ei edes ollut omassa käytössä vaan lapsen hallinnassa mutta imetyksen loputtua alkoi tuntua taas itseltä.Joskaan ihan samalta ei enää näyttänyt :)

    VastaaPoista
  2. Voi muistan tuon tunteen. Keho muuttuu ja mieli. Moni asia on niin toisin, päässä ja kropassa. Pakko kuitenkin sanoa että lasteni kautta olen löytänyt itseni ja oman tyylini lopullisesti. Kyl se siitä :)

    VastaaPoista
  3. Ihana! Maitopaitainen pyöräilijä :)

    Yhdyn edellisiin: kyllä se siitä. Ensimmäisen kanssa on se suurin myllerrys.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Kyllä se sieltä löytyy! Muistatko kun tulit tänne ensimmäistä kertaa katsomaan mua ja Peppiä ja lähdettiin kaupungille? En osannut enää meikata enkä pukea mitään päälleni:) Ja niin edelleen..
    Mutta voih,mitä kaikkia ihanuuksia laitoit kirpparille?

    VastaaPoista
  5. Samaa mieltä edellisten kanssa. Ottaa aikaa löytää (uusi) minä uudelleen. Kivaa että pääsit vähän tuulettumaan välillä!

    VastaaPoista
  6. Rauhassa vaan, kyllä olo vielä tasaantuu. Samaksi ihmiseksi ei enää muutu, mutta huomaa olevansa jotain paljon enemmän :)

    VastaaPoista
  7. Onpas tuttu tunne. Mä olen myös pakannut ison kassin vaatteita. Vein ne kellariin, ehkä myöhemmin kirpparille. Leikkautin hiuksetkin, kun eivät enää tuntuneet hyviltä.

    VastaaPoista
  8. Rimpsukaisa: Onhan se ihan ymmärrettävää, että uudenlainen rooli (äitiys) pistää pakan hiukan sekaisin aluksi:) Pitää vaan olla kärsivällinen itsensä kanssa..

    Minna: Nyt onkin hyvä hetki pistää vaatekaappi järjestykseen..voi suosiolla luopua kaikesta mikä ei istu päälle oikein :)

    Minja: Joo, onneksi oli huivi mukana peittämässä läntin :)

    Niina: Muistan:) sulla oli keltaista kynsilakkaa ja keltainen nanson hame! Kirpparille menee kaikenlaista, mutta ei mitään kovin kivaa :)

    Laura: Oli kiva tuulettua:) Vaikka tuntuu, että käyn muualla heilumassa vähän liikaakin...

    Inka: Missään nimessä en haluaisikaan olla mitään muuta kuin mitä nyt olen..Ihanaa olla äiti!

    Anna: :) Ihanan kamalaa myllerrystä!

    VastaaPoista
  9. Nyt löysin ajatuksia herättävän ja lämmintunnelmaisen blogisi. :)

    Jotenkin hassua; äitinä kaipaa niitä omia hetkiä ja sitten kun niitä omia hetkiä on, kaipaa lasta/lapsia ja miestä. Myllerrystä. Sitä juuri.

    VastaaPoista
  10. Satu: Sanoistasi tuli hyvä mieli, kiitos :)

    VastaaPoista