Viimeinen viikko lomailua.
Olen tässä kypsytellyt yhtä opiskeluihin liittyvää päätöstä, joka tuntuu suurelta, mutta tekee olon kevyeksi. Se se kai on tärkeintä, että on hyvä olo ja hyvä olla. Tällä viikolla käydään hakemassa uudet tarrat kortteihin (kuudennet sellaiset, kääk) ja haetaan kirjastosta luettavaa. Tahti muuttuu, mutta haluan edelleenkin pitää sen tällaisena, leppoisena. Nyt viimeistään pitäisi opetella tekemään asiat ennen viimetinkaa.
Tämän voimalla jaksaa tentteihin lukea:
BANAANILEIPÄ
Tee 1 ½ kertaisena, niin sopii hyvin uunipellille!
100g voita ja 2,5dl sokeria hierotaan yhteen.
(Itse käytin tavallisen lisäksi ruskeaa sokeria.)
Lisää seokseen kaksi munaa yksi kerrallaan.
Sekoita yhteen 3dl jauhoja (itse korvasin osan vehnäjauhoista spelttihiutaleilla), 1,5 tl leivinjauhetta, vaniliasokeria ja 0,5 tl suolaa.
Lisää jauhoseos edelliseen.
Muussaa 2-3 banaania + kahvikupillinen (tai sen verran kuin kaapista löytyy) pähkinärouhetta/mantelirouhetta/taloussuklaata tms.
Lisää banaanimössö edellisiin. Jos taikina on kamalan paksua niin lisää siihen vähän (noin 4 teelusikallista) maitoa/kermaa/mehua.
Kippaa ja levittele taikina uunipellille. Paista 250 asteessa noin 15min.
Älä säikähdä, ei sen kuulukkaan nousta kovin korkeaksi. Oma leipäni taisi olla n. 1,5cm korkea.
Tämä on siitäkin kiva ohje, että mukaan voi heitellä kaikenlaista ja laittaa sen verran banaaneja kuin pöydälle on jäänyt. Säilyy pehmeänä ja mehukkaana ihan pöydälläkin folioon käärittynä, voi pakastaa ja on kuulemma erinomaista retkievästä - suoraan pakkasestakin mukaan otettuna.
Kiva resepti,vois kokeilla kun tummuneet banaanit ei oikein tee kauppaansa muuta kuin pirtelöissä.Päätöksistä sen verran ettei ole ollenkaan huono asia tehdä niitä tunteella,niinhän täällä olis järkevintä elää että omat ratkaisut tuntuu hyviltä vaikkei aina olisikaan helposti perusteltavissa..
VastaaPoistaOottepa te ihania <3
VastaaPoistaKiitos reseptistä! Meillä on harvoin banaaneja, mutta josko joku päivä kokeilisi.
Voi miten ihana kuva teistä!
VastaaPoistaJa sellainen päätös,mikä saa olon kevyeksi ei voi olla huono.
Ja nam! Tuota pitää kyllä tehdä heti seuraavalla kerralla kun löydän mustuneita banaaneita jääkaapista:)
Rimpsukaisa: Luotan tunteeseen melkein kaikissa ratkaisuissa..en varmasti olisi näin onnellisessa tilanteessa jos olisin järjen perässä juossut:)
VastaaPoistaMinja: Kannattaa kyllä kokeilla! Ja kiitos:)
Niina: Kiitos:) Ihan samoin yritän ajatella tuosta päätöksestäni..huoh.
Miten multa olikin jäänyt tämmönen postaus kokonaan välistä. Ihana yhteiskuva susta ja Kerttulista :)
VastaaPoistaItsellä vähän haikea olo, kun ei sitä tarraa tänä vuonna hakenutkaan... Olin ihan mustasukkainen, kun mies oli hakenut tarran ja kalenterin ilman minua, se oli meidän yhteinen perinne niin monta vuotta! Mutta joskus on aika mennä eteenpäin ja nyt on se joskus tuon asian osalta.
Onneli, kiitos:) Kyllä olis munkin aika mennä eteenpäin..mutta vielä kolme vuotta on edessä. Mun mielestä opettaja-kalenteri on paaaaljon hienompi kun se ylioppilaskunnan!
VastaaPoista