muriseva haikala

Turkulainen hellakakluuni 1900-luvun alusta ja joku kesää kaipaileva shortsi-mimmi 1900-luvun lopulta.

Tänään oli pitkä päivä. Ensin kuvataidetta, jauhelihakastiketta ja hassuja juttuja. Sitten junalle juoksu ja puvun viimeinen sovitus. Pikaisen visiitin aikana söin ihanan ison laskiaispullan, törmäilin lastenvaunujen kanssa, höpötin suuni kuivaksi ja sydämeni lämpöiseksi. 

still TO DO

istumajärjestys

paikkakortit

kirkko-ohjelman printtaus

menu+baarilistat

hajuveden valinta

varakengät

namit

satiininauhojen leikkaus

sukat

siivous

aikataulun tekeminen

ja varmaan unohdin vielä jotain..

Tässä eilinen look 76:n pinnin jälkeen.

shh...

ps. haluan Madonnan keikalle

omituisten otusten kerho

Näin kummallisia unia kampaamokäynnistä. Minulta muun muassa etsittiin täitä ja aiottiin lisätä satiininauhoja hiusten sekaan.

Aamulla outojen unien jälkeen näytin tältä. 

Oli ihana olla puunattavana. Viimeksi olen ollut kampaajalla marraskuussa 2007, joten ehkä oli jo aikakin saada hiusväriin kirkkautta. Liisa laittoi raitaa ja vaaleaa. Leikattu ei yhtään.

Lopputulos on ihanan luonnollinen ja nätti. Vaikka ainahan kampaajan jälkeen hiukset näyttävät terveen kiiltäviltä, aidon oikean tuloksen näkee vasta saunan jälkeen seuraavana aamuna. Ja tällä hetkellä hiukseni ovat sellaisella sykkyrämykkyrällä, että en tiedä yhtään mitä alta paljastuu. 

Ihanan ja jännittävän kampaus-ja meikkipäivän jälkeen olo on väsynyt, kiukuttaa. Johtuu kai jännityksestä. Ja jostain syystä kyllä stressaan kampaustani ja meikkiäni. En ole varma ja ahdistaa. Näin käy aina, oli kyse sitten mistä tahansa. Toisaalta olen hyvä tekemään nopeita päätöksiä ja toisaalta taas kadun, epäilen ja tunnen ahdistusta kaikesta. Tukka on tärkeä juttu. 

Meikki on toisaalta ihan tosi hyvä ja toisaalta taas näytän oudolta pakkelinassulta. 

Johtuu ehkä digikamerasta, mutta näytän possulta. Toivottavasti en saa itkupotkuraivaria hääpäivänä kampaajalla.

     

 mami oot nätti, anna pusu

Vastaanotto kotona oli oikein muikea. Jasu oli ällistynyt ja pojat nuoli nassuni ihan märäksi (veden- ja kuolankestävä on, testattu!). 

Tänään pitäisi vielä kirjoitella muutamia sähköposteja, tehdä ohjelma valmiiksi, kirjoittaa kirkko-ohjelma ja pakata huomista varten korut ja kengät laukkuun. Weddingplanning senkun jatkuu..

Pitäisi myös tehdä yksi työhakemus. 

Huomenna kuvataidetta ja junamatka Hämeenlinnaan. Edessä viimeinen sovitus ja varmaan myös teehetki kahden kivan tytön kanssa. Pääsen ihastelemaan toisen uusia hampaita ja toisen uutta tukkaa! 

lämmin kaakao

tänään:

kävin kirkossa, muistelin rakkauden alkutaivalta ja pidättelin miljoonia onnellisia kyyneleitä

söin ihanassa seurassa ja tanssin polkkaa sekä jenkkaa

ostin lahjoja tärkeille ja itselleni usemman parin korviksia

on ollut siis kovin hempeä päivä. päälläkin oli kukkamekko kera mansikkajäätelön värisen neuletakin. nyt asu on vaihtunut ulkoiluun sopivampaan ja lämpöiseen, sillä äsken kävelimme kaikki yhdessä yli joen katsomaan juhlapaikkaa. 

tunnelma on hyvä. sain paljon tehtyä ja valmiiksi. keskustelimme 

ihania, mukavia ja vakavia. on turvallinen ja lämmin olo.

muru nauraa simpsoneita sohvalla papu kainalossaan ja pontus loikkii sohvalle, petiin, sohvalle. pappi kysyi mitä odotamme avioliitolta.. minä odotan  juuri tätä. tämä on sitä mistä aina haaveilin. on helppo olla ja saa olla ihan se mikä on. elämä on aika mukavaa.

oho. suussa maistuu sokerille, kun olen hempeillyt niin paljon. 

Bauhaus promoa ja kymmeniä metrejä satiininauhaa

tässä vähän kuiskutellaan salaisuuksia Pontuksen kanssa <3

Tänään olen jatkanut rouvailua.

Kävimme Ikeassa tarkoituksena ostaa tuikkulaseja ja valokuvakehyksiä häihin. Mukaan tarttui kuitenkin kaikkea muuta (en voi kuin ihailla Hensun mielenlujuutta: Ikeasta ulos kera lasikulhon 1,95). Matto keskikerrokseen (vanha matto alakertaan), kaksi pyykkitynnyriä (jos alakerran kaaos alkaisi vähitellen selkiintyä), heijastimia (ne oli niin söpöi ja halpoi!), kaksi kukkasta (no vähän kevättä kotiin), säilytysboksit jauhoille ja kaksi lomakelaatikkoa (taas yksi "tääonniinhalpa"ostos).

Häitä varten ostimme lopulta vain ne 12x4 tuikkulasia ja yhden valokuvakehyksen ( jonka onnistuin jo kiivastuttuani rikkomaan), kaksi isoa sateenvarjoa (Turun talveen voi tuskin luottaa), 

300 tuikkukynttilää (onnea kaasoille niiden sytyttelyyn) ja maljakon hääkimppua varten.

Älkää koskaan ikinä päästäkö minua yksin Ikeaan. 

Ikean lisäksi kävimme myös Bauhausissa - pakko myöntää, että se on yksi lempparikaupoistani. Bauhausissa on ihan kaikkea ja siellä voisi viettää muutamia tunteja ihan vaan ihmetellen kiviporia ja tapetteja ja suunnitellen kylpyhuoneremonttia. 

Bauhausissa saa myös olla ihanan rauhassa. Kukaan ei tule kyselemään voiko auttaa jotenkin. Olkaa ennakkoluulottomia, menkää Bauhausiin.

Nyt olen pyörinyt täällä hikihatussa ja riehunut imurin kanssa. Rouva-puuska iski ja olen siirrellyt, järjestellyt ja organisoinut. Alakerta alkaa näyttää jo ihan kehityskelpoiselta. Imuroinnin ja kiroilun lomassa olen myös siivoillut tuhannet pissat. Pontus meni ihan sekaisin Tiinan tuomista dalmatialaisen hajuista. 

Huomenna tapaamme papin (päässä soi papa don't preach, en tiedä miksi) ja sen jälkeen pääsen heilumaan liikuntasaliin. Illalla menemme käymään Manillassa häissä soittavan bändin Villen kanssa. Niin ja jossain välissä pitäisi käydä noutamassa kymmeniä metrejä satiininauhaa. 

Tällä viikolla vielä tiedossa koekampausta, meikkiä ja puvun sovitusta. hiiiiii-o-hoi!

rouva harjoittelua

Tänään.

Harjoittelen rouvaelämää. Päällä siis neuletakki ja klassisen sininen puolihame. Vaaleanpunaista neuletta lukuun ottamatta päivä oli harmaa. Harmaat sukkahousut ja harmaa takki. Mielikin on ollut harmaa ja toisaalta ajoittain myös ihan jotain muuta.

12 päivän päästä olen naimisissa. Toivottavasti myös selväjärkinen ja ehjinnahoin alttarille päässyt.

Vaikka naimisiinmeneminen on ollut hyvin tiedossa ja ajatuksissa jo pitkään, on se silti aika hassu ajatus. 

Niin ja tänään ei suinkaan ollut ensimmäinen harjoitus-rouvailupäivä. Olenhan viettänyt jo muutaman kesän kotirouvana, odottanut miestä kotiin höyryävien patojen kanssa. Ainakin se on ollut tarkoitus. Todellisuus oli ehkä jotain muuta.

Avioliitto on kiva asia. Ja häistä olen unelmoinut ihan aina. Tietysti pienenä tyttönä häät näki vain tilaisuutena käyttää ihanaa prinsessaunelmatyllikakkua päällä ja olla tähti ja stara ja nätti. Okei, vieläkin ajattelen niin. Mutta on häistä tullut esille vähän rumempikin puoli. 

Olen kuitenkin aika varma (ainakin toivon kovasti), että häistä tulen muistamaan päällimmäisenä asiana sen ihanan prinsessaunelmatyllikakun ja tietysti sulhasen.

Niin, että kyllä minä vielä nämä muutamat päivät kestän. Hammasta ja huulta ja vaikka nenää purren takaperin käsillä kävellen.

Harjoitteluun kuuluu myös hääkenkiin totuttelu. Ne on kyllä niin söpöt, että niillä kelpaa kopsutella ympäri kotia (tai ihan vaan istua sohvalla ja katsoa Gilmoren tyttöjä).

Kyseessä siis Minna Parikan Pollyt. Jotka muuten ovat uustuotannossa, kävin hypistelemässä niitä joulun jälkeen. nam