Näytetään tekstit, joissa on tunniste ärr purr. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ärr purr. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. elokuuta 2010

mummilassa moi!




Terveisiä mummilasta! Tultiin tänne kun alkoi kotijutut ottaa päähän. On jo pidempään ollut paljon sanottavaa, muttei yhtään lauseita. Eikä oikeastaan ääntäkään. Monta pettymystä tullut eteen kesän aikana. Plaah sanon minä. Ei siitä sen enempää. Mieluummin ajattelen nyt tätä kaikkea ihanaa ja suloista!

Kerttu pääsi tänään ensimmäistä kertaa tädin syliin. Olivat niin söpösti saman sävyiset! Alemmassa kuvassa kolme terrieriä pöydän alla :)


Olisi hauska tietää millaisia lukijoita täällä käy! Kerrohan siis jotain itsestäsi!

perjantai 14. toukokuuta 2010

lintuja ja pupuja


Kutsutut ovat varmaankin jo saaneet omansa, joten voin täällä esitellä nämä. Hernekertut kutsuivat ystävät nimijuhlimaan! Kertulle kiitos pitkistä päiväunista.






Eilen oli siivouspäivä. Putsauksen jälkeen teki mieli pihalle tuulettumaan. Ei kyllä tuuletuttu, hikeennyttiin vaan vielä enemmän. Väsymys alkoi painaa ja lopulta mökötettiin niin kuin nuo puput kuvassa. 
Elo on joskus niin kuin tuossa alimmassa kuvassa. 
Pulut yrittävät rakentaa pesää puhelinlaatikon päälle, vievät risuja ja pulputtavat. Eihän ne risut siellä pienen laatikon päällä pysy vaan tippuvat maahan. Ihan komean kartanon noista olisi jo saanut rakennettua. En tiedä pitäisikö ihailla sinnikkyyttä vai hymähtää tyhmyydelle. Nämä pulut ovat kuulemma jo kolmena vuonna yrittäneet samaa.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Joskus








on sellainen päivä, että tympii ja suututtaa ja väsyttää.

Vaikka voitan viisi euroa arvalla ja saan kauppatuliaisina marianne-tötterön. Vaikka aamulla leivon sämpylöitä ja onnistun. Vaikka käyn aamusaunassa. Vaikka kipossa on nallekarkkeja ja eilen syötiin sipsejä. Vaikka ulkona paistaa aurinko, lumet sulavat ja kevät on koko ajan lähempänä. Vaikka mitään ei puutu ja kaikki on hyvin. Vaikka ei ole kiire mihinkään.

Tänään on sellainen päivä. Menen peiton alle murisemaan.

maanantai 7. joulukuuta 2009

paketteja

Auauauauauuuuu!
Sain tänään (ihan vähän vaan liian aikasin) joulu+synttärilahjani! Oon kai ollu aika kiltti!


Nyt ihan vaan pikkasen harmittaa se, että sain asennus-cd:n jumitettua macin uumeniin. En siis saa siirrettyä kuvia koneelle, enkä asennettua ohjelmaa pöytäkoneelle (kun mac ei ilmeisestikään tykkää musta enää). Voi itku.

torstai 3. joulukuuta 2009

erittäin vakavasti otettava tutkielma luentosaleista ja kirjastojen lukupaikoilta

Seuraavat henkilötyypit perustuvat tositapahtumiin (nimet muutettu) ja edustavat lajinsa tyypillisiä ominaisuuksia. Tämä tutkimus on tehty noin viiden yliopistossa vietetyn vuoden kokemuksella. (Tutkija myöntää itsekin toimivansa silloin tällöin alla esitellyillä tavoilla.) Mahdollisen jatkotutkimuksen aihe liittyy bussipysäkeillä ja busseissa tavattaviin ärsytystä kirjoittajassa aiheuttaviin tyyppeihin, mm. Kuulovaurio-Kalle, ja Sylky-Simo.

Purkka-Pekka pitää huolta hampaistaan, välttää eroosiota ja happamien röyhtäysten tuhoja tekevää voimaa, syömällä purkkaa. Pekan äiti (tai opettaja) ei ole kuitenkaan koskaan opettanut, että ruoka suussa ei saa puhua. Eikä purkkaa syödä suu auki. Kannatan hyvää hygieniaa ja raikasta hengitystä, mutta en koe tärkeäksi tietää kuinka hyvin Pekka saa purkan kiertymään kielensä ja hampaidensa ympärille, tai kuinka monta palaa purkkaa hän on tällä kertaa suuhunsa pistänyt. Voi tietysti olla vaikeaa koordinoida suun kiinni pysymistä ja pureskelua samaan aikaan (varsinkin jännittävillä luennoilla), mutta Pekka pliis kokeile. Huomaatkos, purkka ei mene väärään kurkkuun, vaikka pitäisit suusi kiinni sitä jauhaessasi. Ja happikaan ei lopu.

Rytmi-Roopella on rytmi veressä ja kynä/viivotin/ihan mikä vaan rytmikapulaa muistuttava esine kädessään. Onhan se varmasti omaa lukemista jäsentävää, kun rytmittelee alleviivausten välissä sambarytmejä pöytään. Naputtelu, napsuttelu ja tömistely on ehkä Roopen stressireaktio ja selviytymiskeino tenttikaaosta vastaan. Ja tietysti hyvä keino eliminoida vastustajat. Vieressä tai vähän kauempanakin lukevalta kun katkeaa ajatus/lause/ihan mikä vaan aina kun jostain alkaa kuulua parhaimmassa tapauksessa koko ajan nopeutuva komppi. Ja hetken päästä katkeaa myös pinna.

Kaksi viimeistä liittyvät aina ajankohtaiseen flunssa-teemaan.

Köhä-Kirsti köhii vähän ja useasti. Sillä tavalla, että tekisi mieli ystävällisesti koputtaa olkapäähän ja kehottaa yskäsemään kerran oikein kunnolla. Yksi kunnon rykäisy on hermoja säästävämpää toimintaa kuin jatkuva pieni ja sievä köhiminen.

Räkä-Raijalla ei ole nenäliinaa. Raija siis vetää räkää kohti poskionteloitaan, jotta tenttikirjat säästyisivät. Tätä tapahtuu melkein yhtä usein kuin Köhä-Kirstin köhinää ja joissain tapauksissa nämä kaksi yhdistyvät ihanaksi flunssa-sinfoniaksi. Kirstiin verrattuna Raija ei ole niin ärsyttävä kanssalukijoilleen, mutta ällöttävyyskategoriassa Raija pesee kaikki muut mennen tullen. Jostain syystä lukijan mieli harhautuu rään ihmeelliseen maailmaan sen sijaan, että omassa opuksessa oleva tieto tarttuisi muistiin.


maanantai 6. heinäkuuta 2009

tänään tänään



Tänään...

Näytin passikuvassa hullulta.

Tuntematon nainen löi minua tahallaan ja tarkoituksella nyrkillä käsivarteen.

Jonotin 2,5h poliisiasemalla saadakseni uuden passin.

En mennytkään museoon, koska museot ovat kiinni maanantaisin.


Toisaalta tänään...

Töissä oli mukava päivä.

Söin hyvää kalaa lounaalla.

Söin hyvää spaghettia päivällisellä.

Varasimme ja suunnittelimme Tallinnan matkaa.

Puhuin pitkään puhelimessa ystävän kanssa.

Söin hyvää texas-pullaa ja ruisrock-pullaa.


Nipin napin siis plussan puolella.

Ps. Tallinnan vinkkejä otetaan vastaan! Syöminen, oleminen, shoppailu..kaikki käy.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

opetuksia elävästä elämästä

Eilen töiden, uusien pottujen ja kalan jälkeen taistelin nokosia vastaan ja aloin urheasti tehdä käsityön raporttia. Sain kasattua jonkinlaisen dokumentaarion siitä, mitä olen tehnyt (tai jättänyt tekemättä tässä tapauksessa) ja siirryin kuvataiteen pariin. Vielä euroviisujen aikaan kirjoittelin lokikirjoja ja pohdin oppimistani, mutta pisteiden laskun puolivälissä oli pakko laittaa silmät kiinni ihan hetkeksi. 
Heräsin sitten vähän ennen kahta sohvatyynyn kuva poskessani, aivan sekaisin ja ihmetellen mitä telkkarille, kännykälle ja tietokoneelle pitäisi tehdä. Lähdin yläkertaan Papu toisessa kainalossa, kannettava ja huulirasva toisessa. Palasin alas hakemaan kännykkää ja tuomaan tarpeettomat kannettavan ja huulirasvan alas. Päästyäni takaisin ylös huomasin, että olin taas unohtanut kännykän alas  ja jouduin lähtemään vielä toisen kerran sitä hakemaan. Tämän jälkeen kiukuttelin vessassa väsymystä hampaidenpesun ajan ja kaaduin sänkyyn. Koomasta heräsin vasta kun aurinko jo paistoi kirkkaasti. Ylös pääsin liian myöhään ja nyt olen koko päivän viettänyt koneella reflektoiden oppimistani ja kuviksen töitä. Loppu alkaa häämöttää onneksi, mutta bilsan kirjoja en ole ehtinyt vielä avatakaan. Luulenpa, että käyn katsomassa millainen tiistain tentti on ja suoritan sen suosiolla vasta syksyllä.

Tämän viikonlopun (l)opetus: Aloita ja lopeta ajoissa.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Papu 3v!

Näin hehkeää lauantaita:) Olen mukavuudenhaluinen!
Eilisen illan purkauksen jälkeen olo oli himpun verran parempi ja tänään olen vain kyllästynyt ja kummissani. Töissä oli mukavaa, kun ajatukset olivat kaikenmoisissa salaateissa ja päässälaskutoimituksissa. Lintu kakkasi päähän ja katusoittaja lauloi peppipitkätossua rumpujen säestyksellä (minulla siis oli letit päässä). Kotona sain hyvää ruokaa ja talletin monta pussillista salaattia ja retiisejä jääkaappiin. J lähti jonnekin juomaan kaljaa ja minä jäin tähän sohvalle. Olen katsellut telkkaria ja lukenut blogeja. Kohta aloitan eläintenttiin lukemisen..

Nyt rutinat seis ja päivän tärkeimpään asiaan! Toisella mun muksuista, Papulla on tänään synttärit! Ollaan laulettu kaksi eri onnittelulaulua 3-vuotiaalle, on syöty herkkukeksejä ja perinteistä hanhipataa (me syötiin jätskikakkua). 

Seuraavaksi pieni kuvareportaasi pulusesta.

Sankari meidän hääpäivänä, Papu ei arvostanut kotona pyörivää kuvaajaa ja oli koko ajan valmiina puolustamaan mamia. Ilmeisesti se malttoi ärinän ja purinan välillä olla hetken sievästi sohvalla.

Papu on aina mukana kaikessa puuhassa. Se tykkää pyöriä jaloissa kun imuroin, tuo lelua kun yritän punnertaa tai muuta matolla maaten, auttaa pistämään kakluuniin tulen varastamalla puukon/puita/kiehisiä ja niin kuin kuvasta näkyy osaa myös korjata pyörää tai ainakin toimia työnjohtajana. Kuva parin vuoden takaa.

Okei, oli pakko laittaa kuva myös toisesta lapsesta, kun se noin kauniisti makasi uudella tyynyllä.

Muutama kuva synttäriateriasta..
perinteinen hanhipata luki pakkauksen kyljessä ja näin tarkkaavainen Papu oli kun J luki annoksen sisällöstä.

Tähän väliin kuuluisi monta viuhuvaa kuvaa juoksevista eläimistä, mutta pistetään nyt vain tämä yksi, jossa kaksi rikkaimuria vetää sisuksiinsa synttäriherkkua.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

maanantai

Olin viikonlopun kotikonnuilla. 
Näin ystävää ja pikku-ystävää. Tietysti mamia, isiä ja siskoja. Näin myös rakkaan isotätini. Söin ihan liikaa herkkuja, suolaista ja makeaa. Nauroin ja puhuin taas suuni kuivaksi. Join teetä ja kaadoin sitä pöydälle. Konttasin maassa. Olin kuolassa. Nukuin oudosti.
avIomies ei ollut mukana, kun oli kipiänä. oli siis myös ikävä, vaikka kivaa olikin.

sunnuntaina muru tuli asemalle vastaan, koti oli siisti ja puhdas (toisin kuin nyt, olen täystuho), ja mikä ihaninta sain sydänleivoksen. se oli niin söpö, että epäilin sen maistuvan kamalalta, mutta leivos oli ehkä parasta mitä olen koskaan syönyt.

tänään on ihmetyttänyt ja suututtanut moni asia. 
- miksi jotkut on niin tyhmiä, inhottavia, idiootteja tai muuten vaan epämukavia ihmisiä?
- miksi olen joskus niin tyhmä, inhottava, idiootti ja muuten vaan epämukava ihminen?
- KELAn mielestä minulla on liikaa rahaa.
- saamattomuus

moni asia on myös ilostuttanut
- sain kesätöitä
- sain kesätöitä
- sain kesätöitä
- tein MAFYKE-ennakkotehtävät, vähemmän hommia loppuviikoksi
- paahtoleipä
- simo frangen
- regina:puutarhatrilogia
- saappaat
- sauna




sunnuntai 1. helmikuuta 2009

pullavanukas

Tänään on ollut melkoinen kiukkupäivä. 
Oli ihanaa nukkua aamulla pitkään. Ilman herätyskellon herätystä päiväni ei kuitenkaan lähde käyntiin ja laiskottelin liian pitkään niin, että kun viimein itkun ja potkun jälkeen aloitin siivoamisen olin jo niin kiukkuinen ampiainen, että mistään ei meinannut tulla mitään. 
Nyt kun kello on melkein yksi yöllä olen viimeinkin saanut suunnilleen kaiken sen tehtyä mitä pitikin. Vielä on joitain sekalaisia tavaraläjiä portailla menossa yläkertaan, pöydällä menossa alakertaan tai vain odottamassa lajittelua. Haaveilen pyykkikuiluista, joita pitkin tavarat saisi oikeaan kerrokseen..oikeastaan pitäisi olla pieni tavarahissi. Järjestelyyn ja oikeaan kerrokseen vientiin menee ihan älyttömästi aikaa ja aina unohtuu jotain. Portaidenkulkemisen hyötyliikunta-arvo ei paljoa ilostuta kun pinna on muutenkin kireällä ja seitsemännen kerran lähtee alakertaan hakemaan jotain ja päästyään oikeaan kerrokseen on jo ehtinyt unohtaa mitä oli hakemassa.

No kaikesta ärinästä huolimatta nyt on siivottu ja puunattu. Laskimme myös häävieraiden lukumäärän ja teimme paikkakortit. Kaksi unohtui ja ne pitää vielä tehdä huomenna. Huomiselle jäi myös aikataulun tekeminen.
Olen aika varma, että huomisen ohjelmaan kuuluu myös muutama jakso Gilmoren tyttöjä, Greyn anatomia, Stylista ja Meidän häät. 

ps.
Olin niin tyhmä ja tuhma, etä päätin yllättää mieheni jollain hyvällä herkulla. Pullavanukasta kera vaniliajäätelön! NAM, suosittelen!

mörököllille mörkömukista maitoa.